Nyt on hommat isollaan! On uusi iso teltta, retkituoli ja lämmitin. Ja kun hommat on kasvussa niin silloin pitää heittää lisää löylyä, eli ei muuta kuin Mänttä Cityyn ostoksile ja katsomaan löytyisikö halpaa ghetto blasteria. Saisi moisella soitettua musiikkia samalla kun palvelee asiakkaita festareilla ja tapahtumissa. Ja mikä olisikaan parempi paikka magnetofonin ostoon kuin Mänttä, paikkakunta, joka on kirjoittanut nimensä maailman kartalle viikkoa aikaisemmin niin ikään isosti paikallisen Black Metal suuruuden toimesta - kaikella ystävyydellä Miikka, tästä jää sun CV:hen yhtä varmasti pysyvä jälki kuin "Vittu mä vihaan punkkia" sloganista.
 |
| wanha ja toimiva museokapistus sopivaan hintaan. |
Ai niin, suuntana on Keuruu, missä järjestetäisiin tänä vuonna yhdestoita Lintta Meet tapahtuma (korjatkaa jos meni pieleen). Itselleni tämä on kolmas vuosi Atmosphere Destroyersien vieraana. Helvetin räyhäkkäitä kemuja, joihin on mukava tulla mukaan kerta toisensa jälkeen. Olen joutunut näihin mukaan puolivahingossa, kun pari vuotta sitten olin kiertueella Koffin Katsien ja Flesh Roxonien kanssa. Yksi pysäkki oli Lintta Miitti. Seuraavan keikan piti olla Kemissä, mutta Saarijärvellä oli sen verran kova meininki, että jäinkin kyydistä toiseksi päiväksi rokkareiden, raggareiden, bikereiden ja muiden määrittelemättömien hahmojen huomaan. Sillä tiellä tässä edelleen ollaan, eikä kaduta päätös vähääkään.
Alunperin tarkoituksenani oli tulla jo perjantai iltana mestoille, mutta kun sain paidat vasta perjantai iltana painosta. Tuumasin että hittojako sitä yötä vasten ajelemaan ja pimeässä telttaa pystyttämään. Pari lasi scottilaista ja Perikato elokuva ennen lakanoiden väliin pujahtamista tuntui hieman kerettiläiseltä ratkaisulta, mutta jos lähtisi jo kukon laulun aikaan liikkeelle lauantaina, niin saisi ajaa virkeänä ja Horror-Shopin teltta olisi iskussa ennen puolilta päiviltä alkavia kisoja - jälkeenpäin ajatellen varsin hyvä veto.
Edellisenä viikonloppuna meitä oli Steelfesteillä kolme henkeä kasaamassa kankaista supermarkettia ja aikaa tärvääntyi yli tunti. Jotain oli ilmeisesti opittu, kun nyt sai teltan kasaan yksin noin puolessa tunnissa. Matkaa on tosin siihen kuuteenkymmeneen sekunttiin, mistä mainosvideossa puhuttiin. Kuumahan siinä saatana tuli, mutta luonto pitää huolta omistaan ja sade huuhtelee hien pois Ja kyllä sitä saatanan vesisadetta sitten riittikin...
Alunperin tarkoituksenani oli tulla jo perjantai iltana mestoille, mutta kun sain paidat vasta perjantai iltana painosta. Tuumasin että hittojako sitä yötä vasten ajelemaan ja pimeässä telttaa pystyttämään. Pari lasi scottilaista ja Perikato elokuva ennen lakanoiden väliin pujahtamista tuntui hieman kerettiläiseltä ratkaisulta, mutta jos lähtisi jo kukon laulun aikaan liikkeelle lauantaina, niin saisi ajaa virkeänä ja Horror-Shopin teltta olisi iskussa ennen puolilta päiviltä alkavia kisoja - jälkeenpäin ajatellen varsin hyvä veto.
Edellisenä viikonloppuna meitä oli Steelfesteillä kolme henkeä kasaamassa kankaista supermarkettia ja aikaa tärvääntyi yli tunti. Jotain oli ilmeisesti opittu, kun nyt sai teltan kasaan yksin noin puolessa tunnissa. Matkaa on tosin siihen kuuteenkymmeneen sekunttiin, mistä mainosvideossa puhuttiin. Kuumahan siinä saatana tuli, mutta luonto pitää huolta omistaan ja sade huuhtelee hien pois Ja kyllä sitä saatanan vesisadetta sitten riittikin...
 |
| en tiedä mikä näissä rottamobiileissa kiehtoo. Sillä aikaa kun muut huokailevat kiiltävien Cadien perään, minä haaveilen enemmänkin tämän kaltaisesta kaarasta... |
Sade ei kuitenkaan haittaa väkeä, mikä on sydämellä ja sisulla näissä mukana. Itse asiassa paska sää on hyvä mittari, jolla erotellaan jyvät akanoista, kuulin useammankin henkilön naureskelevan samalla kun he tulivat ihmettelemään mitä tällä kertaa olisi tarjolla. Kerron edellisen viikonlopun SteelFest mielensä pahoittajasta ja ihmettelemme yhdessä mitä vittua nämä ihmisalatoopit yleensä tulevat paikalla, jos kerran niin herkkiä ovat, Safe spacea näissä happeningeissa on turha odottaa, joten pysykööt kotonaan kyynelehtimässä ja maailmaa parantamassa gluteenittomien keksien ja kamomillateen äärellä.
Se mikä näitä erilaisia tapahtumia yhdistää skenestä riippumatta on se, että ulkopuolisten mielipiteistä ei välitetä vittuakaan. Kaiken maailman kitinöitä ja paheksumisia pidetään vitsin aiheina ja niille nauretaan. Mainstream ihmiset elävät omaa elämäänsä, ei heitä tänne tarvita. Maailma on täynnä "turvallisia" tapahtumia mihin suunnata, jos ja kun nämä ovat heille tavalla tai toisella liikaa. Sama koskee puotini tuotevalikoimia - go fuck yourself ja osta paitasi muualta jos ahdistaa! Ei sinne telttaan tai myymälään tarvitse tulla jos se saa mielen synkäksi.
Olen aina sanonnut että saatan olla hullu, vaan en tyhmä. Aina olen tsekannut minkälaiseen tapahtumaan tuon minkäninlaisia tuotteita. Kaikki paidat eivät sovi kaikkiin tapahtumiin, mutta kuitenkin aina ollaan menty sillä vähän ruotoisemmalla linjalla. Maassa maan tavalla ja tuotevalikoima sen mukaan. Repertuaariimme kuuluu Elokuvafestivaalit, Psycho kinkerit, Black- Death-, Thrash- metallikeikat, biker- ja autokerho- boogiet sekä saatananpalvojien-, kannibaalien- ja muiden omituisempien ryhmien kokoontumiset. Kyllä meiltä aina kaikkea sopivan räyhäkästä löytyy näitä varten. Sen sijaan meitä voi olla vaikeampi houkutella suuren yleisön hyvän tuulen festivaaleille happy happy peace and love teemalla. Siksi me kai kuolemme köyhinä, mutta eipähän tule huorattua rahan takia, vaan tehtyä sitä mistä aidosti pitää siinä maailmassa, minkä omakseen kokee!
Olen aina sanonnut että saatan olla hullu, vaan en tyhmä. Aina olen tsekannut minkälaiseen tapahtumaan tuon minkäninlaisia tuotteita. Kaikki paidat eivät sovi kaikkiin tapahtumiin, mutta kuitenkin aina ollaan menty sillä vähän ruotoisemmalla linjalla. Maassa maan tavalla ja tuotevalikoima sen mukaan. Repertuaariimme kuuluu Elokuvafestivaalit, Psycho kinkerit, Black- Death-, Thrash- metallikeikat, biker- ja autokerho- boogiet sekä saatananpalvojien-, kannibaalien- ja muiden omituisempien ryhmien kokoontumiset. Kyllä meiltä aina kaikkea sopivan räyhäkästä löytyy näitä varten. Sen sijaan meitä voi olla vaikeampi houkutella suuren yleisön hyvän tuulen festivaaleille happy happy peace and love teemalla. Siksi me kai kuolemme köyhinä, mutta eipähän tule huorattua rahan takia, vaan tehtyä sitä mistä aidosti pitää siinä maailmassa, minkä omakseen kokee!
Puolilta päivin alkavat perinteiset kisailut. Seuraan niitä hiukan pidemmältä, sillä telttani on nyppylän takana mihin en näe, jos sulaudun yleisöön. Omaan väkeen luotan kyllä, että kukaan ei pölli mitään vaikka en olisikaan paikalla, mutta leirintäalueella on muutakin väkeä kuin Lintta Miittiläisiä, joten tarkkaavaisuus on hyväksi. Kojulle eksyy myös saksalainen turisti, joka utelee että mitä hittoa täällä oikein tapahtuu? Katselee paitavalikoimia ja puistelee pääätään kun humalaisia rokkareita huojuu ohi. Kerron mikä tapahtuma on kyseessä ja hän kiroaa. On kuulemma tullut Suomeen nauttimaan perheensä kanssa luonnosta ja hiljaisuudesta - totean että sorry, väärä viikonloppu, hehe!
 |
| Kerskakapitalistin leuhkat eväät! |
Ilta hämärtyy, sataa, ei sada, sataa, ei sada, on vitun kylmä. Kiitän moneen kertaan uuden teltan ostoa ja sitä, että siinä on ihan oikeat seinät sen sijaan, että taas virittelisin jostain sosialisoitua rakennusmuovia sen ympärille. Väki alkaa olemaan hyvässä juhlaboogiessa ja saan maistaa tuntemattoman herrasmiehen paikalle tuomaan ihka oikeaa Moon Shinea. Totean sen olevan ihan saatanan hyvää. Raikkaampaa väkijuomaa en muista maistaneeni miesmuistiin. Maku on pehmeä, jopa cliiri, kuin se olisi suoraan lähteestä nostettua. Siinä jäävät kossut ja vodkat kakkoseksi, vaikkakin tuoksu on hieman pistävähkö ja saa veden vuotamaan silmistä. Naukku tulee kuitenkin tarpeeseen, sillä olen umpijäässä.
Mutta on siinä hyvätkin puolensa että ei ole liian lämmintä, tai ensinnäkään lämmintä. Oluet pysyvät sopivan kylmänä ja paikallisesta marketista ostetut pizzapalat eivät taatusti pilaannu. Maailma on täynnä hyviä asioita, kunhan pitää vaan mielen positiivisena.
Skandinavian Hanks veivaa omaa osuuttaan pimenevässä yössä ja väki ottaa osaa karkeloihin kukin omalla tavallaan. Sen mistä olen aina näissä bileissä pitänyt, että turha mököttäminen ja skenepoliisina toimiminen on varsin vähäistä. Musiikki tempaa mukaansa ja saa paatuneimmankin punaniskan jalat tamppaamaan liejuista maata. Hypotermiasta huolimatta hymyilen katsellessani tanssikuvioita, mitkä vievät viisikymmentä luvulle. Tämähän ei ole perkele vieköön pelkkää hauskanpitoa - tämä on samalla myös kulttuuriperinnön säilyttämistä!
Koska olen täällä duunissa, en pitämässä pelkästään hauskaa joudun pitämään pakkasnesteiden nauttimisen kohtuudessa. senpä takia hiivin välillä telttaan lämmittelemään ja odottelemaan mahdollisia asiakkaita. Olen irroittanut lämmittimen katosta ja asettanut sen maahan penkin alle. Tällä tavoin pysyn paremmin lämpimänä. Samalla toivon että penkki ei prakaa, sillä siitä voisi olla seurauksena parillan kuva persiissä ja monta viikkoa kestävä palohaavan parentelu.
Ilta muuttuu yöksi ja Barley Malt paukuttaa menemään rock'n'rollia siihen vauhtiin, että Wanhaa Wihtahousuakin hikoiluttaisi sitä Jiveä vetäessä. Väki keskittyy enemmän ja enemmän keikoihin ja tuliliemeen, joten päätän itse vetäytyä pikkuhiljaa yöpuulle ja lyödä puodin kiinni. Tutut tyypit ovat kyselleet missä meinaan yöpyä ja kun vastaan, että täällä myyntiteltassahan minä, saan osakseni epäuskoisia katseita. Sen lisäksi saan tarjouksia että jos tulee liian kylmä, niin lämmin majapaikka löytyy kyllä, niin ei tarvitse kylmään kuolla. Kiitän tarjouksista ja kerron pärjääväni. Tulen katumaan päätöstäni jäädä kojuun yöksi muutamaankin otteeseen, ennen kuin yö on ohi...
Ilta muuttuu yöksi ja Barley Malt paukuttaa menemään rock'n'rollia siihen vauhtiin, että Wanhaa Wihtahousuakin hikoiluttaisi sitä Jiveä vetäessä. Väki keskittyy enemmän ja enemmän keikoihin ja tuliliemeen, joten päätän itse vetäytyä pikkuhiljaa yöpuulle ja lyödä puodin kiinni. Tutut tyypit ovat kyselleet missä meinaan yöpyä ja kun vastaan, että täällä myyntiteltassahan minä, saan osakseni epäuskoisia katseita. Sen lisäksi saan tarjouksia että jos tulee liian kylmä, niin lämmin majapaikka löytyy kyllä, niin ei tarvitse kylmään kuolla. Kiitän tarjouksista ja kerron pärjääväni. Tulen katumaan päätöstäni jäädä kojuun yöksi muutamaankin otteeseen, ennen kuin yö on ohi...
Ei vittu, ei saatana! Hampaat lyövät loukkua ja tuntuu kuin koko kroppa hytisisi jääkalikkana. Yöllä lämpötila on selkeästi pudonnut ja herään viiden aikaan hyytävään kylmyyteen. kympin makuupussi ei lämmitä muuta kuin sen myyjän mieltä ja vaikka kaikki vaatteet ovat päälläni, niin siitä ei juuri apua ole. Siirrän lämmittimen patjan alle ja totean sen hieman liian vaaralliseksi ratkaisuksi. Patja kuumenee niin että siihen ei parane käsin koskea ja keinokuituisena se leimahtaisi tuleen sekunnin sadasosassa. Samoin kävisi makuupussille, joka tuskin täyttää paloturvallisuus määräyksiä. Sen sijaan että aamulla teltasta löytyisi metallihetekalta sata kiloa käristettyä pekonia, päätän mieluummin pysyä hengissä kuin palaa kuoliaaksi. Pari tuntia menee vaikka päällä seisoen, sillä seitsemältä aamulla saisi kuumaa teetä, runsaan aamiaisen ja pääsisi lämmittelemään tupaan sisätiloihin.
WROOOONG!!! Seitsemältä oven avaakin siivooja, joka kertoo että aamupalahan on vasta yhdeksältä eikä seitsemältä. Palaan tutisevana ihmisrauniona takaisin mustan kangashökötyksen uumeniin ja kääriydyn takaisin vihreään pakastepussiin. Jostain kumman syystä kuitenkin vaivun heti uneen ja herään seuraavan kerran kun aamiaista on ihan oikeasti tarjolla.
Taistelumieliala nousee sitä mukaa kun aamiaistarjotin tyhjenee ja ruumiinlämpö nousee normaaleihin lukuihin. Tiedän, että sunnuntai aamuna väki luovuttaa mökkinsä, pakkaa telttansa ja häipyy alueelta sitä mukaa kun ajokunto sen sallii. En enää odota juurikaan tälle päivälle kaupallista menestystä, mutta yrittäjänä olen asennoitunut siihen, että jos kerran tänne saakka ollaan ajeltu, niin hittojako tässä kiirettä pitämään. Yksikin aamulla myyty t-paita on plussaa ja kotia päin lähdetään sitten ajallaan, en olisi se joka ensimmäisenä alueelta poistuu. Entinen esimieheni ICT -myyntihommissa voisi muuten olla minusta ylpeä sen aamun jälkeen. Kiireettömyys kun meinaan kannatti - sen sijaan että olisin myynyt vain yhden t-paidan. niin tuplasin myyntitavoitteen myymälä niitä peräti kaksi kappaletta sekä yhden pinssin!
Aurinko kipuaa korkeammalle taivaalla ja paku on jo lähes lähtövalmiina, mutta en vielä hyppää rattiin, sillä tapoihini kuuluu käydä vielä kiittämässä paikan omistajia ja muuta järjestävää tahoa ennen poistumista rikospaikalta. Leirintäalueen emäntä näyttää varsin hyväntuuliselta ja siitä voi jo päätellä että ainakin kaupallisesti tämä tapahtuma on ollut heille varsin hyvä, koska kyllähän tämä väki olutta kuluttaa ja pari pizzaakin on saattanut mennä siinä sivussa. Emäntä naureskelee myös, että pojat aina poikia. Joskus vähän painitaan, meteliäkin voi syntyä ja roskaakin saattaa tulla, mutta se kuuluu vaan asiaan. On helvetin hienoa, että Nyyssänniemen leirintäalueen väellä on asenne kohdillaan ja viikonloppu on kahlattu läpi hyvissä boogieissa paskasta säästä huolimatta. Samalla kun siivoilen omia jälkiäni ja tarkistan että paikat ovat kunnossa katselen myös ymppärilleni. Hymyillen, sillä vaikka ulkopuolisten silmissä näiden tapahtumien väki saattaakin näyttää hieman pelottavilta, niin ainakin heidän jäljiltään jäävät paikat siisteiksi.
Käännän Satanic Panzerwagenin keulan kohti etelää, kohti uusia seikkailuja ja jään jo odottamaan ensi kesää, vaikka tämäkään kesä ei varsinaisesti ole vielä edes alkanut. Onpahan jo yksi tapahtuma kalenterissa valmiiksi tulevalle vuodelle - LINTTA MEET 2018!!!
Käännän Satanic Panzerwagenin keulan kohti etelää, kohti uusia seikkailuja ja jään jo odottamaan ensi kesää, vaikka tämäkään kesä ei varsinaisesti ole vielä edes alkanut. Onpahan jo yksi tapahtuma kalenterissa valmiiksi tulevalle vuodelle - LINTTA MEET 2018!!!
PS. Jos halajat omaksesi tämän paidan, minkä suunnittelin nimenomaan tätä tapahtumaa varten,
