Kun ystäväni Jani Kormu ehdotti, että voisimme kuvata ns. PAHA PAPPI teemalla horror aiheisen setin, niin en miettinyt hetkeäkään - I'm in! huudahdin samantien! Janin visiona oli toteuttaa elokuvaposteri tietyn aikakauden kauhuelokuvia kunnioittaen ja kumartaen. Ilman muuta lähdin kameran eteen. Samalla tarjoutui tilaisuus päästä seuraamaan kokeneen pro kuvaajan toimintaa ja ehkä oppimaan samalla jotakin.
Ei muuta kuin maskeeraaja ja malli hakuun. Malli löytyi helposti ja upea Kiia oli helppo valinta vastanäyttelijäksi. Olinhan hänen kanssaan jo erilaisia settejä toteuttanut ja tiesin yhteistyön toimivan. Sopivaa maskeeraajaa ei kuitenkaan tuntunut löytyvän tälle tietylle päivälle. Minulle ei ole ollut koskaan ongelma sanoa ääneen, jos joku on minua parempi jossain. Se on vain hyvä asia jos löytyy osaavampi tekijä, koska lopputulos ratkaisee. Toisaalta minun ei ole koskaan ollut vaikeaa sanoa, jos joku ei omalle työlleni pärjää, sillä piruako sitä lopputulosta heikentämään vain sen takia, että joku haluaa päästä harjoittelemaan. Koska osaavaa maskeeraajaa ei paikalle saatu, tartuin itse tällä kertaa maskisalkkuun...
Valmisteluihin saa kulumaan yllättävän paljon aikaa. Valot, maskeeraus, virittelyä ja säätöä. Tämä kaikki näyttää kuuluvan studiotyöskentelyyn kiinteänä osana, oli kuvaaja sitten pro, tai harrastelija kuten minä. Niihin meni jopa sen verran aikaa, että itse kuvaamisen kanssa jouduttiin kiirehtimään. Ehkä olisi sittenkin pitänyt jatkaa maskeeraajan etsimistä hieman pidempään, olisi ollut ainakin se osuus nopeammin valmiina... No, niillä eväillä mennään mitä on saatu ja muusta on turha haaveilla. Tälläistä settiä saimme aikaan ja ennen varsinaisia kuvia pieni makingof kuvasarja siitä, mitä ennen kuvauksia tapahtuu. Enjoy, vaikka kauniin mallin lisäksi kuvissa poseeraa myös mörököllimpi otus...
