Mikä olisikaan paras tapa nauttia sateisesta kesäpäivästä, kuin mennä käyskentelemään hautausmaille, noille ikuisten unien tyyssijoille. Mullan tuoksu, pysähtynyt aika ja levollisuus. Näiden kivipuutarhojen keskellä ymmärtää ihmisten kuolevaisuuden ja sen, että meidän jokaisen aika täällä on rajattu ja kestää vain hetken - ymmärtää, että elämästä pitää nauttia ja tehdä asioita joita oikeasti haluaa tehdä vielä kun siihen on tilaisuus. Viikatemies odottaa jo kuitenkin kulman takana korjatakseen satonsa - sitä ennen tarjoilemme teille kuitenkin kuvasatoa, mitä saimme aikaan upean Zomiecan kanssa tällä retkellä.
Ja lopuksi - käykää vierailemassa Zombiecan omilla sivuilla kun kerkiätte, sillä tämän upean neitokaisen valokuvia löytyy siellä runsain määrin myös muiden kuvaajien kuvaamana!
LINKKI ZOMBIECAN FB SIVUILLE
LINKKI ZOMBIECAN FB SIVUILLE
